Danfossin perustaja Mads Clausen loi yhdestä venttiilistä ja sammuttamattomasta halusta menestyä maailmanlaajuisen yrityksen, joka asettaa yhä standardin innovoinnille.
Maanviljelijäperheeseen tanskalaisessa Alsin saaressa vuonna 1905 syntynyt Mads Clausen johti yritystä sen ensimmäisten 30 vuoden ajan lapsuudenhuoneestaan. Danfossin pääkonttori sijaitsee edelleen perheen maatilan vieressä, ja tilalla on nyt Danfossin museo.
Perhe yritti useaan otteeseen houkutella Madsin jatkamaan maanviljelysperinnettä, mutta hänen kiinnostuksensa tekniikkaa kohtaan vei voiton. Madsin intohimoa mekaniikkaan ja hyvän ammattitaidon arvostusta inspiroi myös isoisoisä, joka rakensi verstaallaan pumppuja ja rukkeja. Mads suoritti vuonna 1927 insinöörin tutkinnon ja aloitti kohtalokkaana siirtona työskentelyn Brødrene Gramin (Gramin veljesten) palveluksessa, missä hän suunnitteli komponentteja jäähdytysjärjestelmiin.
Mads alkoi kokeilla paisuntaventtiileitä jäähdytysjärjestelmiin. Kun venttiilien tuonti Yhdysvalloista kiellettiin, hän näki tärkeän tilaisuuden siirtyä omilleen. Mads Clausenin ensimmäinen venttiili valmistettiin 25. marraskuuta 1932. Kesään 1933 mennessä hän oli perustanut oman yrityksensä, Danfossin.Ei ole liioiteltua sanoa, että Mads Clausen ja Danfoss muuttivat Alsin saaren ikiajoiksi. Kun yrityksen kasvu kiihtyi 1950-luvulla, se jätti jälkensä paikalliseen maisemaan. Rakennettiin monikerroksisia kerrostaloja - joita ei tuolloin ollut muualla kuin suurkaupungeissa - ja kokonainen kaupunki, jossa oli asuntoja, taloja, koulu, päiväkoti ja ostoskeskus, nousi lähes yhdessä yössä entiselle joutomaalle. Innokkaiden työntekijöiden ryntäys alueelle teki Nordborgista insinöörien Klondiken.
1930- ja 1940-luvun puutteisiin tarvittiin fiksuja ratkaisuja. Aluksi Madsin äiti antoi Madsin rakentaa puutarhaansa puisen vajan uutta yritystään varten, mutta kun yritystä oli laajennettava, äiti asettui vastakannalle. Niinpä kekseliäs Mads nosti rakennuksen paalujen varaan ja lisäsi siihen pohjakerroksen - eikä tuotanto jäänyt yhtään aikataulusta.
Toisen maailmansodan jälkeen Mads tarvitsi pikaisesti lisätilaa, mutta ongelmaksi koitui vakava rakennusmateriaalien puute. Vuonna 1949 hän purki entisen pakolaisleirin ja käytti materiaalit Elsmarkin tehtaan ensimmäisten rakennusten rakentamiseen - joista monet ovat edelleen käytössä Nordborgin kampuksellamme.
Marshall-suunnitelma - joka laadittiin Euroopan rakentamiseksi uudelleen toisen maailmansodan jälkeen - piti sisällään opintomatkoja Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, mitä Mads hyödynsi ovelana mahdollisuutena tutustua kilpailijoihin.
Hän oli säntillinen uuden tietonsa kartuttamisessa ja kirjoitti yritysvierailuistaan 36 raporttia kuvaten tarkasti kaiken teknisistä erittelyistä, organisaation suunnittelusta ja palkanmaksujärjestelmistä tuottavuuteen. Onnekseen Mads saattoi päätellä olevansa oikealla tiellä.
Mads tunsi luontaista tarvetta tukea työntekijöitä ja liikekumppaneita. Vuonna 1956 perustettiin hyvinvointi- ja intressitoimisto hallinnoimaan perustettuja tukiohjelmia ja säätiöitä. Tämä perinne jatkuu Danfossissa, olipa kyse asennustöistä omille työntekijöille tai osastosta, joka keskittyy auttamaan ihmisiä takaisin jaloilleen sairauden jälkeen.
Tämä lojaalius toimii molempiin suuntiin, eikä ole harvinaista, että useita sukupolvia samoista perheistä työskentelee Danfossilla. Eikä tämä ole pelkästään Nordborgin ilmiö; työntekijät ympäri maailmaa pysyvät yritykselle uskollisina sukupolvien ajan.
Bitten ja Mads avioituivat vuonna 1939, ja Bittenillä oli läpi elämänsä erittäin aktiivinen rooli yrityksessä. Bitten Clausen loi kauan ennen kuin CSR:stä tuli muotisana perustan Danfossin pitkäaikaiselle yhteiskuntavastuun perinteelle.
Kun Mads Clausen kuoli vuonna 1966, Bitten Clausenista tuli Danfoss A/S:n hallituksen puheenjohtaja, ja hän osallistui aktiivisesti yrityksen kehittämiseen. Bitten Clausen kuoli 103-vuotiaana vuonna 2016.